Kirjoittaja: Venla Virkamäki
Olin tänään Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa kuulemistilaisuudessa, jossa pääsin siis esittämään Suomen luonnonsuojeluliiton lausunnon liittyen valtioneuvoston ilmasto- ja energiapolitiikkaa käsittelevään tulevaisuusselontekoon. Meitä oli kahdeksan asiantuntijaa paikalla, joista jokainen esitteli omat teesinsä ja sen jälkeen edustajat esittivät kysymyksiä.
Me korostimme lausunnossamme seuraavia seikkoja:
- Tulevaisuusselonteon peruslinja on oikea. Sen saama laaja tuki kertoo siitä, että tavoite vähäpäästöisestä Suomesta on kuitenkin melko laajasti hyväksytty, siten mahdollistaen todelliset päätökset ja toimet. Pitkän aikavälin päästövähennystavoite (-80 % vuoteen 2050) mennessä on hyvä ja kannatettava, mutta liitto muistutti, että ilmastotiede puhuu jo nyt -90-95% päästövähennystarpeesta teollisuusmaille, joten Suomenkin on tarkistettava omaa tavoitetasoaan uuden tiedon valossa.
- Tiedämme myös, että jotta säilytämme mahdollisuuden pysäyttää vaarallinen ilmastonmuutos alle kahden asteen, globaalien kasvihuonekaasupäästöjen on käännyttävä pian laskuun. Tämän vuoksi Suomen luonnonsuojeluliitto korosti omassa lausunnossaan tarvettaa nostaa lyhyen aikavälin tavoitetta vähentää päästöjä. Suomen tulisikin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ajaa teollisuusmaille -40 % päästövähennystavoitetta vuoteen 2020 mennessä.
- Jotta vähäpäästöinen Suomi -tavoite realisoituu, päästövähennystoimet on aloitettava nyt. Mm. hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaa lyhyen aikavälin politiikkatoimista tulisikin päivittää tulevaisuusselonteon tavoitteiden valossa. Lisäksi Suomen on pikaisesti otettava käyttöön ilmastolaki vuosittaisista, vähintään 5 prosentin päästövähennyksistä.
- Liikennesektorin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kansallisella tasolla voimakkaampaa taloudellista ohjausta ja vaikuttamista liikennetarpeen vähentymiseen mm. joukkoliikennettä kehittämällä sekä yhdyskuntasuunnittelun keinoin.
- Tärkein tavoite pitkällä aikavälillä tulee olla liikkumistarpeen vähentäminen. Ensisijaiset liikkumismuodot vuonna 2050 tulee olla joukkoliikenne sekä kevyen liikenteen muodot!
- Lisäksi liitto otti lausunnossaan kantaa siihen, että turpeen käyttö on lopetettava vuoteen 2020 mennessä. Ja turpeen käytön vähentämiseksi ensiksi on palautettava turpeelle valmistevero sekä poistettava turpeen syöttötariffi. Otimme lausunnossamme kantaa myös ydinvoimaa vastaan.
Edustajien kysymyksissä minulle suunnattiin muun muassa kysymys siitä, pohjaanko ajatteluni IPCC:n rapotteihin (kyseinen edustaja ei kuulemma niihin usko), Mitä se maksaa jos siirrymme hiilineutraaliin yhteiskuntaan? sekä miksi ajamme niin voimakkaasti turpeen käytön lopetettamista ja erityisesti sen tukemisen lopettamista, tuetaanhan kivihiiltäkin, eikö meidän siis pitäisi vastustaa kivihiiltä.
- Vastauksessani ensinnäkin korostin sitä, että IPCC:n kirjoittajia on noin 2500 ja toisaalta IPCC kokoaa yhteen laajemmin tutkimuksia. Siis niitä tutkijoita, jotka ovat omissa tutkimuksiin todentaneet ilmastonmuutoksen on enemmänkin kuin pelkkä IPCC:n kirjoittajayhteisö. Ja eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset osoittavat hyvin selvästi ilmastonmuutoksen olevan totta. Hiilineutraalin yhteiskunnan kustauksista ennen minua kommentoi myös WWF:n edustaja Salka Orivuori, joten vain täydensin hänen vastaustaan (tulevaisuusseloteossakin todetaan, että kustannuksia vuoteen 2050 on hyvin vaikea laskea, joten niiden arvioiminen suuntaan tai toiseen on vaikeaa). Nostin esiin vielä sen, että toisaalta vähähiilinen talous tarjoaa meille myös mahdollisuuksia uusina markkinoina ja lisäksi sen, että kyllähän energiatehokkuus ja energian säästötoimet tuovat pitkällä tähtäimellä myös säästöä. Turve ja kivihiili -kysymykseen totesin, että emme me kannata kivihiilelle suunnattavia tukiakaan tai sen käyttöä, mutta toisaalta turve on IPCC:n päästökertoimella arviotuna kivihiiltäkin pahempi saastuttaja. (Sen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat noin 12 prosenttia korkeammat kuin kivihiilen tuotettua energiayksikköä kohti.) Lisäksi turpeen kohdalla ongelmana on se, että kun turvetta poltetaan, poltetaan kierrosta poistunutta varastoitunutta hiiltä. Tämä hiili on kertynyt soihin 5-10 tuhannen vuoden ajan. Iso osa soistamme onkin muuttunut hiilinieluista tai kasvihuonekaasutaseiltaan neutraaleista ekosysteemeistä huomattaviksi hiilen lähteiksi.






