Ilmastolaki nyt!

Tule osaksi ihmisbanderollia kertomaan, että ilmastolaki tarvitaan nyt!

Eduskunta palaa työhön tiistaina 9.9. Ilmastonmuutokseen vastaamisesta on puhuttu hyviä ja kauniita koko kesä, mutta Suomen päästöt jatkavat kasvamistaan. EU:n viimeisimmän päästödatan mukaan Suomi kuuluu perässähiihtäjiin päästöjen vähentämisessä – vuoden 2006 päästöt olivat yli 13 prosenttia Kioton vertailutason yläpuolella. Samaan aikaan hiilen ja öljyn kulutus kasvavat.

Kansanedustajille on lähetetty yli 15 000 korttia, joissa suomalaiset ovat pyytäneet ilmastolakia. Nykypolitiikka ei vastaa ihmisten tahtoa.

Tule lähettämään vahva viesti kansanedustajille heti syysistuntokauden alussa: me haluamme ilmastolain, ja me haluamme sen nyt! Muodostamme eduskunnan portaille ihmisbanderollin, jossa lukee “Ilmastolaki nyt”. Samana päivänä eduskunnassa jätetään ilmastolakialoite. Poliittista painetta tarvitaan!

Ilmoittaudu mukaan vaatimaan lakia viiden prosentin vuotuisista päästövähennyksistä!

http://www.PolttavaKysymys.fi/ihmisbanderolli

Ydinvoimaa lisää kun Olkiluoto 3 menee kiville?

YLE:n uutisten mukaan Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) pitää välttämättömänä, että hallitus päättää kahden uuden ydinvoimalan rakentamista vielä tämän vaalikauden aikana. Katainen haluaisi ilmeisesti viedä Suomesta ydinvoimasähköä maailmalle.

Elinkeinoministeri Pekkarinen toppuuttelee ja toteaa, että Suomeen tarvitaan korkeintaan yksi lisäydinvoimala.

Onneksi Greenpeace ehätti väliin kommentoimaan:
Kataisen puheet omavaraisuudesta ja päästövähennyksistä vailla pohjaa

Tämä on Suomessa siis energiakeskustelun taso. Samaan aikaan kun Olkiluoto 3:n rakennustyömaalla on paljastunut kuluvalla viikolla vakavia puutteita.

Kannattaakin katsoa aiheeseen liittyvä Ajankohtainen kakkonen (12.8.) sekä lukea Greenpeacen tausta-aineistot.

Hallitus on tullut hulluksi. Missä viipyy Vihreiden tai opposition kannanotot?

Ainesta olisi. Olkiluoto on 2-3 vuotta aikataulustaan jäljessä, kun rakennustyöt ovat jatkuneet 3,5 vuotta. Hankkeen arvioidaan tähän mennessä ylittäneen kustannusarvionsa noin kahdella miljardilla eurolla eli 70 prosentilla. Mahdolliset päästövähennykset jäävät naurettaviksi.

Ilmastovastaava Leo Stranius

Kyllä energiansäästölle, uusiutuville ja päästövähennyksille

Kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Katainen harmitteli kuluneella viikolla Maaseudun Tulevaisuudessa (MT 6.8.) ja Vihreässä Langassa energiapolitiikan ei-linjaa. Hänen mukaan se vaikeuttaa uusiutuvien energiamuotojen edistämistä. Kataisen mielestä ”meillä ei ole varaa tälläiseen ei-linjaan: ei turpeelle, ei vesivoimalle, ei ydinvoimalle.”

Ilmasto- ja energiapolitiikassa on kuitenkin muitakin vaihtoehtoja kuin turve, vesivoima ja ydinvoima. Hallitus voisi sanoa kyllä energiansäästölle ja energiatehokkuudelle sekä kyllä uusiutuville energialähteille kuten tuulivoimalle, bio- ja aurinkoenergialle. Vaihtoehtoja on useita, samoin keinoja niiden edistämiseksi.

Se millä energiaa tuotetaan ei saa olla ideologinen kysymys. Nyt Katainen ajaa ydinvoiman lisärakentamista ideologisista syistä, vaikka tarjolla olisi kestävämpiä ja tehokkaampia keinoja päästövähennysten toteuttamiseksi.

Ministeri Pekkarinen taas janoaa vesivoimaa. Lisäksi Pekkarinen pyrkii määrittelemällä turpeen hitaasti uusiutuvaksi energialähteeksi tekemään mustasta valkoista. Turpeen päästöt kun ovat kivihiilen luokkaa.

Uusiutuvia energialähteitä edistätään parhaiten ottamalla käyttöön syöttötariffi eli takuuhintajärjestelmä monien muiden Euroopan maiden tapaan. Kustannustehokkainta olisi rakentaa Suomeen markkinaehtoinen syöttötariffijärjestelmä.

Syöttötariffin perustaksi tulisi ottaa uusiutuvalle sähkölle maksettava lisähinta, joka määräytyy kullekin teknologialle erikseen suhteutettuna sähkön pörssihinnan tietyn ajan liukuvaan keskiarvoon. Lisäksi kannattaisi ottaa käyttöön myös energiayhtiöiden windfall-voittojen verotus.

Vesivoimaa ei Suomeen tarvitse rakentaa lisää. Puheet siitä, että tuulivoiman lisärakentaminen Suomessa tarvitsisi tuekseen vesivoimaa ovat virheellisiä. VTT:n tuulivoiman erikoistutkija Hannele Holttisen mukaan esimerkiksi kokemukset Tanskasta, Saksasta ja Espanjasta ovat osoittaneen, että uutta säätökapasiteettia ei ole tuulivoiman takia tarvittu.

Käytännössä alle 20 prosentin energiantuotanto-osuudella tuulivoima ei merkittävästi lisää säätövoiman tarvetta. Suomen tuulivoimakapasiteetti vuonna 2007 oli 0,2 % sähkönkulutuksesta. Suomessa tarvittava säätövoima saadaan olemassa olevasta vesivoimasta sekä yhteispohjoismaisilta sähkömarkkinoilta.

Yksi helpoimmista keinoista tehdä päästövähennyksiä olisi energiaturpeen käytön vähentäminen. Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 prosenttia, kun turpeenpoltto korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla.

Turpeen syöttötariffijärjestelmä ja varastointituki voitaisiin purkaa sekä valmistevero palauttaa. Yhteensä turpeen käytön tukemisen suorat kustannukset ovat valtiolle yli 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän luulisi kiinnostavan valtiovarainministeriäkin.

Ilmastovastaava Leo Stranius

Vapaan autoedun aika ohi!

Vapaa autoetu tulisi poistaa, koska se lisää yksityisautoiluun perustuvaa liikennettä ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Vapaa autoetu kannustaa ihmisiä käyttämään autoa aina ja kaikkialla, esimerkiksi harrastuksisa tai kauppamatkoilla. Autosta ei pidetä kunnolla huolta, koska huollot ovat ilmaisia ja kulkuväline vaihdetaan jokatapauksessa uuteen muutaman vuoden välein.

Vapaan autoedun sijaan yritysten tulisi tarjota kimppakyytejä, työsuhdematkalippua ja vapaata fillarietua. Työpaikkojen maksamat parkkipaikat voitaisiin määrätä verotettavaksi työsuhdeeduksi. Työmatkakulujen verovähennysoikeuden kattoa tulisi rajusti laskea ja kilometrikorvauksia alentaa.

Ilmastovastaava Leo Stranius

Ota haaste vastaan! Jätä jälkesi Suomen kansalaistoiminnan historiaan!

Suomen luonnonsuojeluliitto hakee
YDINVOIMAKAMPANJAVASTAAVAA

1.9. alkaen.

Työn tavoitteena on estää ydinvoiman lisärakentaminen Suomessa. Keskeiset työtehtävät ovat:

- paikallisryhmien ja uraaniliikkeen aktiivinen tukeminen
- ydinvoima- ja energiakeskusteluun osallistuminen mediassa, seminaareissa ym.
- aktiivinen ministerien, kansanedustajien ja muiden päättäjien tapaaminen
- SLL:n ydinvoimalausuntojen valmisteleminen
- mielenosoitusten järjestäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
- ydinvoima-aiheisen verkko- ja kirjallisen materiaalin tuottaminen

Ydinvoimakampanjavastaava työskentelee ympäristönsuojelupäällikön alaisuudessa yhteistyössä SLL:n energia- ja ilmastovaliokunnan, perustettavan kampanjaryhmän sekä ilmasto- ja ekoenergiavastaavien kanssa.

Hakijalta edellytetään aktivistityyppistä asennetta, taustatietoa energiatoiminnan kentästä ja energia-alasta, hyvää kirjoitustaitoa, järjestötoiminnan tuntemista sekä halua ja kykyä työskennellä vapaaehtoistoimijoiden kentän kanssa. Työhön kuuluu myös ilta- ja viikonlopputöitä ja satunnaista matkustelua.

Palkka on 2000 €/ kk. Työsuhde alkaa 1.9. tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Työsuhde solmitaan aluksi vuoden 2008 loppuun, ja se jatkuu jos jatkorahoitus varmistuu marraskuun lopulla.

Lähetä hakemuksesi osoitteella jouni.nissinen@sll.fi. Sen on oltava perillä viim. ma 18.8.2008.

Lisätietoja:
ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen, 040 828 1881
5.8. alkaen myös ilmastovastaava Leo Stranius, leo.stranius@sll.fi, (09) 228 08 243, 040 754 7371

Puhdas valhe

Käväisin viime viikolla Eurajoella ydinvoiman vastaisella leirillä. Leirillä pohdittiin ydinvoimaan liittyviä ongelmia ja ratkaisuja noin 50 hengen joukolla. Ohjelmassa oli myös muun muassa puissa kiipeilyä, taidetta ja saunomista. Minä pidin esityksen otsikolla “Uusiutuvassa energiassa on tulevaisuus”.

Perjantaina vierailimme Olkiluodon voimalaitosalueella. Portilla vartija otti ylös jokaisen leiriläisen henkilötiedot ennen alueelle pääsyä. Neljä autollista poliiseja tuijotteli meitä, kun odotimme tietojen keräystä. Päästyämme infokeskukseen meille tarjottiin raparperipiirakkaa, kiiltävälle paperille painettuja esitteitä ja TVO:n edustajan esitys. Infokeskuksen terassilta katselimme auringossa välkehtivää merta, tuulivoimalaa sekä koivujen takaa pilkistäviä ydinvoimareaktoreita.

Olisi houkuttelevaa uskoa, että tällä kauniilla saarella tuotettava sähkö - noin viidennes suomalaisten käyttämästä sähköstä - olisi päästötöntä. Päästöttömyys on kuitenkin silkka vale. Minä en halua käyttää sähköä, joka aiheuttaa leukemiaa uraanilouhoksen lähellä asuville. Enkä halua jättää jälkeeni 100 000 vaarallisena säilyvää ydinjätettä.

Kotimatkalla juttelin erään raumalaisen kanssa ja kysäisin, onko paikallisten joukossa avoimesti ydinvoimaa vastustavia. Raumalainen vain nauroi ja sanoi “Ehei, ei täällä ole sellaisia ollenkaan!” Hän kertoi myös olleensa mukana rakentamassa Olkiluodon kahta ensimmäistä reaktoria 70-luvulla. “Se oli intiaanielämää!”

Kaarina Toivonen

Tehokas syöttötariffi tuulivoimalle turpeen sijaan

Oheinen mielipidekirjoitus julkaistiin 28.6. Turun Sanomissa.

—
Tehokas syöttötariffi tuulivoimalle turpeen sijaan

Turun Sanomien mukaan (25.6.) hallitus on pääsemässä sopuun tuulivoiman tukijärjestelmästä. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tuulivoimalle otetaan käyttöön syöttötariffi eli takuuhintajärjestelmä monien muiden Euroopan maiden tapaan. Ministeri Pekkarisen mukaan Suomeen ollaan rakentamassa markkinaehtoista syöttötariffijärjestelmää.

Suomessa järjestelmän perustaksi tulisi ottaa uusiutuvalle sähkölle maksettava lisähinta, joka määräytyy kullekin teknologialle erikseen suhteutettuna sähkön pörssihinnan tietyn ajan liukuvaan keskiarvoon. Näin voitaisiin poistaa hintariski sekä vältetään ylikompensaatio sähkön hinnan noustessa.

Tuulivoiman syöttötariffin taso voidaan porrastaa myös tuulisuuden mukaan niin, että kannuste rakentaa hyville paikoille säilyy, mutta niille ei makseta tarpeettoman suurta tukea. Tämä vähentää koko järjestelmän kustannuksia. Lisäksi tarvitaan avoimet perusteet koko järjestelmän ja sähkön siirtokustannusten määrittelemiseen. Tuulivoiman syöttötariffille ei tule asettaa kattoa, vaan kaikilla tuottajilla tulee olla varmuus tariffiin. Tuen voimassaoloaika tulisi olla vähintään kymmenen vuotta.

Takuuhintajärjestelmä on syytä ulottaa myös muihin uusiutuviin energiatuotantomuotoihin, esimerkiksi aurinko- ja bioenergiaan. Sen sijaan turpeen syöttötariffijärjestelmä ja varastointituki tulisi purkaa viipymättä ja valmistevero palauttaa mahdollisimman pikaisesti.

Turve on tukimuotojensa ansiosta puu- ja peltopolttoaineiden pahin kilpailija, sillä sen käyttöpaikat ovat myös puun luontevia käyttöpaikkoja. Turpeen mittava hyödyntäminen ja sen keinotekoinen edullisuus estävät polttoainejakauman merkittävän muutoksen isoissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Ne pitävät samalla energiaraaka-ainehankinnan työllistävyyden alhaisemmalla tasolla kuin mitä se muuten voisi olla.

Turpeen ilmastolle, luonnon monimuotoisuudelle ja vesistöille haitallisista vaikutuksista huolimatta ministeri Pekkarinen pyrkii hakemaan turpeen keinotekoiselle tukemiselle jatkoa kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa. Tätä ei hallituksessa eikä eduskunnassa tule hyväksyä.

Lisäksi on pettynys, että energiayhtiöiden windfall-voittojen verotus ei Pekkarisen mukaan sisälly energia- ja ilmastostrategiaan. Suomen neljä ydinvoimalaa keräävät vuosittain päästökaupan kautta tukiaisia 500 miljoonaa euroa. Päästökaupan hintatukea nauttii koko sähköntuotanto. Sähköyhtiöt saavat lähes kahden miljardin eurom verran tukea nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla.

Valmisteilla olevassa ilmasto- ja energiastrategiassa energiatehokkuus sekä panostaminen  uusiutuviin energiamuotoihin, esimerkiksi bioenergiaan ja tuulivoimaan ovat avain kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Suomessa.

Leo Stranius
Ilmastovastaava
Suomen luonnonsuojeluliitto

Kollajan tekoallas olisi ympäristöllisesti kestämätön

Oheinen mielipidekirjoitus julkaistiin (27.6.) Suomenmaa-lehdessä.

* * *

Kollajan tekoallas olisi ympäristöllisesti kestämätön

Suomenmaan pääkirjoitus (25.6.) ottaa kantaa energiapolitiikkaan ja erityisesti allashankkeisiin. Pääkirjoituksen mukaan olisi erinomaista, mikäli energian kallistuminen kääntäisi mielipiteitä vesivoiman lisärakentamisen puolelle. Kirjoituksen mukaan tärkein vesivoimahanke on Kollajan altaan rakentaminen.

Valitettavasti Kollajan altaan tuottama energiahyöty olisi mitätön. Pohjolan Voima Oy:n mukaan tehonlisäys olisi vain noin 115 MW ja tuotanto noin 200 Gwh/vuosi. Kollajan rakentamisesta olisi saatavissa vain vähäinen lisäys Suomen energiantuotantoon, 1,5 prosenttia vesivoiman tuotantoon ja 2 promillea koko energiantuotantoon. Kollajan allasta vastaava tehonlisäys on toteutettavissa moninkertaisesti yhdellä tuulivoimapuistolla.

Tekoaltaan haitat kalastukselle, kalastolle ja muulle vesieliöstölle, porotaloudelle, veden- ja ilmanlaadulle, maankäytölle, asutukselle ja virkistyskäytölle ja ilmastolle olisivat isoja ja peruuttamattomia.

Vesivoimatuotantoa varten rakennettavat altaat aiheuttavat hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Metaani, samoin kuin muutkin kasvihuonekaasut muodostuvat tekojärven sedimentissä orgaanisen aineksen hajotessa.

Myös säätövoimaa on Suomen tarpeisiin riittävästi. Heikkoinakin vesivuosina on Norjasta ja Ruotsista saatavissa vesivoimalla tuotettua säätövoimaa kohtuuhintaan. Suomella ei ole siten tarvetta laajoja ympäristöhaittoja aiheuttaviin, kalliisiin ja maamme olosuhteet huomioiden tehottomiin vesivoimahankkeisiin.

Vaikka vesivoima on uusiutuvaa energiaa, se ei näin ole ekologisesti eikä ilmastollisesti kestävää. Vesivoiman lisärakentamisesta saatava hyöty on pieni verrattuna sen haittoihin sekä rakentamattomien virtavesielinympäristöjen luonto- ja virkistyskäyttöarvoihin.

Kollajan tekoaltaan rakentamista estää luonnonsuojelulaki, Natura ja koskiensuojelulaki. Myös laki vesihoidon järjestämisestä, jonka tavoitteena on vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä tulee ottaa huomioon. Lisäksi hanke vaatii vesilain mukaisen luvan. Näyttää selvältä, että haaveilut Kollajan tekoaltaan rakentamisesta kannattaa haudata.

Tekoaltaiden sijaan tulisi keskittyä edistämään energiatehokkuutta sekä muita uusiutuvia energiamuotoja. Energiansäästössä, tuulivoimassa ja bioenergiassa on kaikkein suurin potentiaali. Niihin kannattaa panostaa tänään.

Leo Stranius
Ilmastovastaava

Hannele Ahponen
Vesiensuojelukoordinaattori

Suomen luonnonsuojeluliitto

Turpeen energiakäytöstä luovuttava

Oheinen mielipidekirjoitus julkaistiin 25.6.2008 Kansan Uutisissa.

* * *

Turpeen energiakäytöstä luovuttava

Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 prosenttia, kun turpeenpoltto korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla.

Turve on fossiilisiin energialähteisiin rinnastettava polttoaine, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta. Kun turvetta poltetaan, poltetaan kierrosta poistunutta varastoitunutta hiiltä. Nyt taivaalle poltossa vapautuva hiili on kertynyt soihin 5000-10 000 vuoden ajan. Suomessa turvemaiden laajamittainen hyödyntäminen on saattanut nämä alueet suureksi kasvihuonekaasujen päästölähteeksi.

Samalla turve on puu- ja peltopolttoaineiden pahin kilpailija, sillä sen käyttöpaikat ovat myös puun luontevia käyttöpaikkoja. Turvetta parhaiten korvaava polttoaine olisi juuri puu, jos turpeen valmistevero olisi aiemmalla tasolla. Turpeen mittava hyödyntäminen ja sen keinotekoinen edullisuus estävät polttoainejakauman merkittävän muutoksen isoissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Ne pitävät samalla energiaraaka-ainehankinnan työllistävyyden alhaisemmalla tasolla kuin mitä se voisi olla.

Turpeen poltosta aiheutuu Suomessa 10-12 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa. Tämä vastaa liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Vielä suuremmat päästöt aiheuttaa turvemaiden kuivatus ja viljely. Päästövähennystavoitteiden keskeinen kysymys on turvemaiden käytöllä aiheutetun hiilivuodon tukkiminen, mikä edellyttää turpeen korvaamista uusiutuvilla polttoaineilla.

Luonnontilaiset Suomen suot sitoivat 100 vuotta sitten keskimäärin noin 6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Nyt suot ovat ihmisen käsittelyn jäljiltä noin 20 miljoonan tonnin päästölähde vuosittain, kun poltto lasketaan mukaan. Samaa tahtia pienevät soiden hiilivarastot.

Ministeri Pekkarinen on pyrkinyt saamaan turpeen Euroopan unionin hyväksymäksi biodieselin raaka-aineeksi. Miniserin näkemykset on torjuttu komissiossa. Komission, ministerineuvoston ja parlamentin kielteinen kanta on käynyt entistä selvemmäksi. Suomi ei ole saanut muilta EU-mailta tukea turpeen saamiseksi hyväksyttyjen bioraaka-aineiden listalle. Komission linja on ikävä uutinen Vapolle, joka suunnittelee turvedieselin valmistuksen aloittamista.

Turpeen ilmastolle, luonnon monimuotoisuudelle ja vesistöille haitallisista vaikutuksista huolimatta ministeri Pekkarinen pyrkii hakemaan turpeen keinotekoiselle tukemiselle jatkoa kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa. Tätä ei hallituksessa eikä eduskunnassa tule hyväksyä.

Turvemaiden ja turpeenpolton päästöt ovat monikertaiset luonnonsoiden sidontaan verrattuna. Metsäojitetut suot eivät toimi hiilinieluna eikä turvetta kerry Suomen soihin enemmän kuin sitä käytetään.

Energiaturpeen käytön vähentäminen on yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Turpeen syöttötariffijärjestelmä ja varastointituki tulisi purkaa sekä valmistevero palauttaa mahdollisimman pikaisesti. Turpeen ja hiilen energiakäytölle ei tule myöntää enää ympäristö- ja rakennuslupia.

Valmisteveroa jää valtiolta saamatta arviolta 14-17 miljoonaa euroa vuodessa. Syöttötariffin osuus on lähes 8 miljoonaa euroa vuodessa ja varastot 3,6 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteensä turpeen käytön tukemisen kustannukset ovat tällä hetkellä yli 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Turpeen energiakäytön sijaan tulisi keskittyä edistämään energiatehokkuutta sekä uusiutuvia energiamuotoja.

Leo Stranius
Ilmastovastaava
Suomen luonnonsuojeluliitto

Säiden armoilla

Ilmastonmuutos pelastaa meidät ilmastonmuutokselta. Näin voisi äkkiseltään päätellä viimeaikaisten uutisten perusteella.

Euroopan ympäristökeskuksen hiljattain julkaisemien tietojen mukaan EU:n kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 0,3 % vuonna 2006. Vähennyksen taustalla oli muun muassa lämmin sää ja siten pienempi lämmitystarve.

Lämmin sää selittää myös, miksi Euroopan metsien hiilensidonta on lisääntynyt noin 70 prosentilla viimeisten 50 vuoden aikana. Nature Geoscience -lehden artikkelin mukaan otolliset sääolosuhteet ja kohonnut ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ovat kirvoittaneet metsät nopeaan kasvuun. Odotettavissa on kuitenkin, että hiilensidontakyky jatkossa heikkenee.

Suomalaista energiapolitiikkaa seuratessa ei voi olla epäilemättä, että meikäläiset päättäjät todellakin uskovat ilmasto-ongelman ratkeavan itsestään. Todisteena kivi(hiili)kautisesta ilmastopolitiikastamme on vaikkapa Pohjolan Voiman suunnitelmat rakentaa kolme uutta kivihiiltä käyttävää voimalaitosta. Länsirannikolle kaavailtu jättimäinen 700 megawatin laitos käyttäisi pelkästään hiiltä polttoaineena. Jotain on selvästi vialla.

Kaarina Toivonen