Oheinen mielipidekirjoitus julkaistiin 25.6.2008 Kansan Uutisissa.
* * *
Turpeen energiakäytöstä luovuttava
Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 prosenttia, kun turpeenpoltto korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla.
Turve on fossiilisiin energialähteisiin rinnastettava polttoaine, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta. Kun turvetta poltetaan, poltetaan kierrosta poistunutta varastoitunutta hiiltä. Nyt taivaalle poltossa vapautuva hiili on kertynyt soihin 5000-10 000 vuoden ajan. Suomessa turvemaiden laajamittainen hyödyntäminen on saattanut nämä alueet suureksi kasvihuonekaasujen päästölähteeksi.
Samalla turve on puu- ja peltopolttoaineiden pahin kilpailija, sillä sen käyttöpaikat ovat myös puun luontevia käyttöpaikkoja. Turvetta parhaiten korvaava polttoaine olisi juuri puu, jos turpeen valmistevero olisi aiemmalla tasolla. Turpeen mittava hyödyntäminen ja sen keinotekoinen edullisuus estävät polttoainejakauman merkittävän muutoksen isoissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Ne pitävät samalla energiaraaka-ainehankinnan työllistävyyden alhaisemmalla tasolla kuin mitä se voisi olla.
Turpeen poltosta aiheutuu Suomessa 10-12 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa. Tämä vastaa liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Vielä suuremmat päästöt aiheuttaa turvemaiden kuivatus ja viljely. Päästövähennystavoitteiden keskeinen kysymys on turvemaiden käytöllä aiheutetun hiilivuodon tukkiminen, mikä edellyttää turpeen korvaamista uusiutuvilla polttoaineilla.
Luonnontilaiset Suomen suot sitoivat 100 vuotta sitten keskimäärin noin 6 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Nyt suot ovat ihmisen käsittelyn jäljiltä noin 20 miljoonan tonnin päästölähde vuosittain, kun poltto lasketaan mukaan. Samaa tahtia pienevät soiden hiilivarastot.
Ministeri Pekkarinen on pyrkinyt saamaan turpeen Euroopan unionin hyväksymäksi biodieselin raaka-aineeksi. Miniserin näkemykset on torjuttu komissiossa. Komission, ministerineuvoston ja parlamentin kielteinen kanta on käynyt entistä selvemmäksi. Suomi ei ole saanut muilta EU-mailta tukea turpeen saamiseksi hyväksyttyjen bioraaka-aineiden listalle. Komission linja on ikävä uutinen Vapolle, joka suunnittelee turvedieselin valmistuksen aloittamista.
Turpeen ilmastolle, luonnon monimuotoisuudelle ja vesistöille haitallisista vaikutuksista huolimatta ministeri Pekkarinen pyrkii hakemaan turpeen keinotekoiselle tukemiselle jatkoa kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa. Tätä ei hallituksessa eikä eduskunnassa tule hyväksyä.
Turvemaiden ja turpeenpolton päästöt ovat monikertaiset luonnonsoiden sidontaan verrattuna. Metsäojitetut suot eivät toimi hiilinieluna eikä turvetta kerry Suomen soihin enemmän kuin sitä käytetään.
Energiaturpeen käytön vähentäminen on yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Turpeen syöttötariffijärjestelmä ja varastointituki tulisi purkaa sekä valmistevero palauttaa mahdollisimman pikaisesti. Turpeen ja hiilen energiakäytölle ei tule myöntää enää ympäristö- ja rakennuslupia.
Valmisteveroa jää valtiolta saamatta arviolta 14-17 miljoonaa euroa vuodessa. Syöttötariffin osuus on lähes 8 miljoonaa euroa vuodessa ja varastot 3,6 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteensä turpeen käytön tukemisen kustannukset ovat tällä hetkellä yli 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Turpeen energiakäytön sijaan tulisi keskittyä edistämään energiatehokkuutta sekä uusiutuvia energiamuotoja.
Leo Stranius
Ilmastovastaava
Suomen luonnonsuojeluliitto