Esteitä Kööpenhaminan tiellä

Teksti ja kuva: Tuomas Aivelo

Greenweekin jälkimmäinen osio sisälsi niin uusien ongelmien esilletuomista kuin toivonpilkahduksiakin.

Kahdessa alueellisessa keskustelussa tuotiin esille asioita, jotka vaikuttavat ilmasto-ongelman ratkaisemiseen, mutta jotka usein unohdetaan. Munqueth Mehyar Lähi-Idän Maan ystävistä kertoi, että rauha on välttämättömyys, jotta ilmastonmuutosta vastaan voidaan taistella. Ilmastonmuutoksen on ennustettu vähentävän sadetta Välimeren alueella jopa puoleen, joten taistelu luonnonvaroista saattaa entisestään kiristää tilannetta. Gunn-Britt Retter Saamelaisvaltuustosta puolestaan totesi, että arktisilla alueilla alkuperäiskansat joutuvat ilmastonmuutoksen seurausten lisäksi kärsimään ilmastonmuutoksen torjunnasta. Uudet tuulivoimalat ja muut kasvihuonekaasujen vähennykseen pyrkivät toimet lisäävät entisestään maankäytön paineita heidän asuinseuduillaan.

Viikon odotetuin hetki oli loppupaneeli, johon osallistui korkean tason vaikuttajia. Komission puheenjohtajan Barroson puhe ei kuitenkaan tarjoillut mitään uutta, eikä noussut tavanomaisen poliitikon retoriikan yläpuolelle. Tulevan neuvoston puheenjohtajamaan, Ruotsin, ympäristöministeri Carlgren sen sijaan piti viikon innostavimman puheen. Hänellä oli myös lavalla olleista poliitikoista eniten uskottavuutta, kiitos ruotsalaisen ilmastopolitiikan.

Ympäristökomissaari Stavros Dimas myönsi sen, että ilmastopolitiikassa on edetty liian hitaasti: ”Kun joku sanoo, että on edistytty, tai otettu askelia eteenpäin, olen aina varuillani. Parhaassa tapauksessa tällöin ollaan pysytty paikallaan. Bonnissa, me edistyimme vähän asiassa.” Hänen mielestään Kööpenhaminassa voidaan onnistua vain jos kansalaisyhteiskunta nousee painostamaan teollisuusmaita ja vaatimaan ”kunnianhimoista kansainvälistä sopimusta”. WWF:n Euroopan yksikön johtaja Tony Long hutki poliitikkoja suorin sanoin, eikä säästellyt mediaakaan. Hänen mielestään yksi pahimmista virheistä on ollut, että media on antanut ilmastotutkijoille ja ilmastoskeptikoille yhtä paljon näkyvyyttä.

Onneksi keskustelu päättyi uutiseen, joka luo vähän toivoa paremmasta. Skotlannin parlamentti on päättänyt , että maassa vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä 42 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Kuten Tony Long mainitsikin, kyseessä on ensimmäinen teollistunut maa, joka on antanut lupauksen ”joka on tieteen sanoman mukainen”.