kirjoittaja: Venla Virkamäki
Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan yksi mustista pisteistä on turpeenpoltto. Ilmastonmuutoksen torjumisen luulisi olevan riittävä syy lopettaa nykymittakaavainen turpeenpoltto, sillä energiaturpeen käytön vähentäminen on yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Jos turpeenpoltto korvattaisiin uusiutuvilla energianmuodoilla, Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenisivät 20 prosenttia. Siitä huolimatta turpeen hyödyntäminen uhkaa jopa kasvaa. Viime viikot ovat myös osoittaneet, että turveteollisuudella on Suomessa takanaan erityisen vahva yhteiskunnallinen tuki.
Viime aikoina keskustelua on käyty ennen kaikkea turpeen verotuksen tiimoilta. Yksi yleisimmistä virheistä, joka keskusteluissa esiintyy on se, että turvetta tarvittaisiin seospolttoaineena puun seassa. Keskusteluissa harvoin erotetaan vanhat ja uudet voimalat. Allekirjoittanut ja ekoenergiavastaava Teemu Kettunen kirjoittivat aiheesta oheisen mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 12.9.2010:
Turvetta ei tarvita seospolttoaineena voimalaitoksilla
Ympäristövaikutuksiltaan moniongelmaista turpeen energiakäyttöä perustellaan usein sillä, että turvetta tarvittaisiin voimalaitoksilla seospolttoaineena metsähakkeen kanssa. Keskustelussa on tarpeen erottaa vanhat ja uudet voimalaitokset toisistaan. Vanhoissa metsähaketta käyttävissä voimalaitoksissa turvetta usein tarvitaan seospolttoaineena, joskin sen osuutta voidaan huomattavasti vähentää kohtuullisilla investoinneilla. Sen sijaan uudet voimalaitokset voidaan ja tulisi rakentaa täysin puuperäisiä polttoaineita käyttäviksi. Tekniset mahdollisuudet turpeen energiakäytöstä luopumiseksi ovat olemassa jo tänä päivänä.
Ruotsissa on pitkään tuotettu sähköä ja lämpöä 100 prosenttisesti puupolttoaineilla ilman turpeen käyttöä, samoin Tanskassa. Myös Suomessa on useita esimerkkejä sähkön ja lämmön yhteistuotannosta puupolttoaineilla ilman turvetta. Muun muassa Kaukaan Voiman biovoimalaitos Lappeenrannassa, Porvoon Energian Tolkkisten voimalaitos ja Tammisaaren Energian uusi biovoimalaitos kykenevät puhtaasti puuperäiseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Turvetta ei tarvita seospolttoaineena.
Verotus on tehokas keino ohjata voimalaitosinvestointeja ja voimalaitoksilla käytettyjä polttoaineita. Verojen tulisi pohjautua päästövaikutuksiin saastuttaja maksaa -periaatteella. Energiaveroehdotuksen räikein epäkohta liittyy ehdotettuun turpeen alhaiseen verotasoon. Tämä lisäisi ilmastopäästöjä ja hankaloittaisi hallituksen asettamien puun energiakäytön tavoitteiden saavuttamista merkittävästi.
Teemu Kettunen, ekoenergiavastaava
Venla Virkamäki, ilmastovastaava


0 Kommentit to “Vääriä väitteitä turpeesta”