kirjoittaja: Venla Virkamäki
Voi meitä ihmiskuntaa. Elokuun 21. päivä, 2010 ihmiset olivat kuluttaneet loppuun kaikki maapallon vuonna 2010 tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Koko loppuvuoden elimme siis yli varojemme, kuluttaen enemmän luonnonvaroja kuin maapallo pystyy vuodessa tuottamaan*. Samalla lajien sukupuuttoaalto on kiihtynyt ihmistoiminnan seurauksena tuhatkertaiseksi lajien luontaiseen häviämisnopeuteen verrattuna (Millennium Ecosystem Assessment -raportin arvio).
Myös Suomi kuluttaa luonnonvaroja enemmän kuin maapallo pystyy tuottamaan. Keskiverto suomalaisen ekologinen jalanjälki on yli 4 kertaa isompi kuin kiinalaisen ja yli 10 kertaa isompi kuin intialaisen. Joka kymmenes laji on tällä hetkellä uhanalainen. Samaan aikaan Suomen energiankulutus nousi 8,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna (tammi-syyskuun aikana) ja fossiilisten polttoaineiden sekä turpeen käytön lisääntyminen kasvatti energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöjä 15,3 prosenttia edellisvuodesta.
Tehtävää luonnon- ja ympäristönsuojelun saralla siis riittää, myös Suomessa vuonna 2011. Suomen kannalta yksi kiinnostavimmista ajankohdista on huhtikuun 2011 eduskuntavaalit. Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallituskaudella luonnon- ja ympäristönsuojelu on ollut sivuraiteella. Seuraavalla vaalikaudella tilanteen on muututtava! Siksi on mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon vaalikampanjoissa puhutaan luonnon- ja ympäristönsuojelusta ja millaisin lähtökohdin. Suomen luonnonsuojeluliitto tulee omalta osaltaan pitämään ääntä sellaisista teemoista kuin ilmastolaki, turpeen energiakäyttö, luonnonmonimuotoisuuden turvaaminen, kohtuutalous ja riittävästi resurssoitu ympäristöhallinto. Mutta se, puhuvatko näistä myös puolueet ja ehdokkaat riippuu meistä kaikista – kansalaisista, äänestäjistä. Miten paljon me vaadimme ehdokkaitamme ottamaan näihin kysymyksiin kantaa? Jokainen voi tehdä omalta osaltaan vähän, esimerkiksi lähettää kaikille istuville kansanedustajille sähköpostilla ympäristöteemaisia kysymyksiä. Ja mikä parasta, vielä ei ole liian myöhäistä. Vaalit käydään huhtikuun 17.päivä, joten kaikilla on koko kevät aikaa vaikuttaa!
Ohessa minun top 5 listani siitä, mitä vuonna 2011 parhaimmillaan tapahtuu. Mikä on sinun listasi?
1. Suomessa otetaan välittömästi käyttöön ilmastolaki vuosittaisista, ilmastotieteen kanssa linjassa olevista päästövähennyksistä. Tämä tarkoittaisi noin 40 päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä (vuoden 1990 tasoon verrattuna), johon pääseminen edellyttäisi 5 prosentin vuosittaisia päästövähennyksiä. Samalla Suomen tulee aktiivisesti ajaa koko EU:n sitoutumista 30 prosentin kotimaisiin päästövähennyksiin vuoteen 2o20 mennessä.
2. Vuosi 2011 kirjataan historian kirjoihin vuotena, jolloin Suomi viimein päätti luopua turpeen energiakäytöstä! Historiallinen päätös toteutetaan realistisella siirtymällä vuoteen 2020 mennessä. Turpeen poltosta aiheutuu Suomessa 10-12 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa. Tämä vastaa liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Vielä suuremmat päästöt aiheuttaa turvemaiden kuivatus ja viljely. Sen lisäksi, että turpeen energiakäytöstä luopuminen tukee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, päätöksellä suojellaan myös ainutlaatuista suoluontoamme ja edistetään luonnon monimuotoisuutta.
3. Vuonna 2011 energiansäästö nousee sille kuuluvalle paikalle yhtenä tärkeimmistä kansallisista tavoista vähentää kasvihuonepäästöjä. Globaalisti CO2 -päästöjä voisi energiasäästö- ja tehokkuustoimilla Vattenfallin tilaaman ja McKinseyn tekemän arvion mukaan vähentää noin 5 miljardia tonnia vuodessa. Tämä säästö vastaa noin 70 kertaisesti koko Suomen synnyttämiä kasvihuonekaasupäästöjä. Myös Suomessa potentiaalia on runsaasti, esimerkiksi rakennuksissa (sekä asumisessa että palveluissa). Sitä paitsi energiansäästötoimet maksavat itsensä yleensä nopeasti takaisin sähkölaskun pienentyessä!
4. Vuonna 2011 myös luonnon monimuotoisuuden heikennemisen pysäyttämiseksi tehtäävä työtä tehostetaan. Metsien ja luontotyyppien suojelun rahoitukseen varataan 100 miljoonaa euroa lisää vuositasolla. Vesiensuojelun tehostamisen arvioidaan vaativan 110 miljoonaa euroa. Mutta ei hätään. Tarvittavat rahat saadaan luopumalla ympäristön kannalta haitallisista tuista ja veroeduista sekä verottamalla haitallisia toimia. Esimerkiksi turpeen vuosittaisen 150-200 miljoonan euron veroedun sijasta voidaan rahoittaa vastaavalla summalla vesiensuojelua ja uhanalaisia luontotyyppejä!
5. Viides ja viimeinen toive liittyy siihen kokonaisvaltaiseen ajattelutavan muutoksen, joka syntyy, kun ilmastonmuutoksen hillintä valtavirtaistuu osaksi kaikkea päätöksentekoa ja yhteiskunnan toiminnot sopeutuvat luonnon kantokyvyn rajoihin! Samalla Suomessakin tutkitaan lisää sitä, miten hyvinvointi voidaan toteuttaa kohtuutaloudessa.
Toinen mielenkiintoinen asiakokonaisuus vuonna 2011 liittyy hiileen. Vuosi 2011 on Suomen luonnonsuojeluliitossa erityinen luonnon hiilivarastojen vuosi. Vuosi startataan hyvällä meiningillä helmikuun alussa, joten silloin lisää aiheesta!
*Laskelma perustuu yhdysvaltalaisen Global Footprint Networkin mittauksiin.
Erinomainen kirjoitus ja hyvä toivelista!
Näiden lisäksi isoja haasteita ovat myös ympäristöhallinnon pelastaminen, puhtaan luomumaatalouden ja kasvisruuan edistäminen, Itämeren suojelu sekä uusien ympäristöverojen ja -kannusteiden käyttöönotto. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan pääkaupunkiseudulle ruuhkamaksut. Lasten ja nuorten luontoharrastusta ja ympäristökasvatusta pitäisi edistää perustamalla kaikkiin kouluihin luontokerhot.
Hyvät täydennykset Leo! Kaikista noista voi olla samaa mieltä. Ympäristöhallinto olisi ollut minulla heti kuudentena. Siitä voisi melkein jopa kirjoittaa oman kirjoituksen.
Hyviä teemoja ja täydennyksiä tässä jo oli. Myönteisiä signaaleja on jo tullut isoilta puolueilta energiaverotuksen kiristämiseen, se tukisi myös energiansäästöä. Tarkkana toki täytyy niiden kanssa olla, sillä jonkin asian edistäminen voi haitata toisen hyvän energiamuodon kilpailukykyä. Turvallisinta olisi välttää kovin pisteittäistä yksittäisten energiantuotantotapojen tukemista.
Luonnonvarojen käyttö on yksi iso juttu. Esimerkiksi fosfori pitäisi saada kiertoon nykyisen kaivoksesta viherrakentamiseen -dumppauksen sijasta. Ylipäätään luonnonvaroja pitäisi käyttää säästäväisemmin ja saada ne kiertämään paremmin.
On erikoista, ettei tuontienergiasta ja ydinvoimasta aiheudu sellaisia haittoja, joita kannattaa vaaleissa keskustella. Niiden hyöty on, että haitat voidaan siirtää Venäjälle tai kauemmas joko ajallisesti tai maantieteellisesti. Turve on Suomessa 5%:n energiamuoto. Onko 95% energiankäytöstä jo erinomaisessa kunnossa.
Kyllähän me keskustelemme myös ydinvoimasta. Mutta turve on äärimmäisen tärkeä. Vaikka sen osuus onkin noin kuutisen prosenttia Suomen energiapaketista, aiheuttaa turve noin 20 prosenttia Suomen energiatuotannon hiilidioksidipäästöistä. Turpeen poltto myös uhkaa merkittävää ja monimuotoista suoluontoamme. Suoluontomme voimme pelastaa itse ja meillä on myös siihen velvollisuus. Siksi turpeesta pitää puhua näissä vaaleissa.
Puun märkänä poltosta syntyy moninkertaiset CO2 päästöt, mutta ne halutaan jättää huomiotta. Näin voidaan tukea metsäteollisuutta. Kun metsäteollisuuden tarpeisiin ojitettiin 4 miljoonaa hehtaaria, ei suoluonto ollut uhattuna. Turvetuotanto käyttää 2 % tuosta alasta, syntyy ongelma. Nuo tuotantoon hankitut suot ovat lisäksi moneen kertaan valikoitu vähemmän luontoarvoja omaavista. Soiden suojeluohjelmat käsittävät 10 kertaa tuotantoon tarvittavan pinta-alan.
Ilmastouskovaisia riittää..
“YK on jo ehättänyt ehdottamaan globaalia ilmastoveroa. Näin siitä huolimatta, että on paljastunut, kuinka sekä CRU että YK:n alainen ilmastopaneeli IPCC ovat nojanneet raporttejaan ilmastonlämpenemisestä mm. WWF:n tiedonantoihin sekä Uuden Seelannin sääsatelliitin tietoihin. Kyseinen satelliitti lakkasi toimimasta viitisen vuotta sitten.
Ilmasto ei ole lämmennyt sitten vuoden 1998, ja tämä asia vuoti viranomaisten ja YK:n ponnistuksista huolimatta yleisön tietoon. Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman “tiedetsaari” John Holdren ei jäänyt neuvottomaksi. Ilmastonmuutosta kutsutaan nykyään globaaliksi ilmastolliseksi sekasorroksi (global climate disruption; sekasorto, häiriö, hajaannus), joka onkin kätevä nimitys, sillä sen alle voidaan määritellä mitä tahansa, lumisateesta auringonpaisteeseen. Kaikki johtuu ilmastollisesta sekasorrosta. Matti ja Maija Meikäläinen perheineen maksavat viulut.James Hansen, NASAn kovaääninen ilmastomies ja GISS-mittausten johtaja joutui taannoin tunnustamaan, että GISS-mittausten tuloksia oli “paranneltu” ja “sovitettu” käyrään ja että osa “tuloksista” on saatu alueilta, joilla ei ole säänmittausasemia. Miksi? Tarkistin Hansenin taustan, ja löysin heti, helposti, yli sata kytköstä vihreän energian yrityksiin, pankkeihin, lääke-, vakuutus-, kiinteistö- ja energiayhtiöihin, sijoitusrahastoihin sekä yliopistoihin.
Kuitenkaan ei ilmeisesti poliittisen päätöksenteon ja YK:n ilmastopaneeli IPCC:n tasolla nähdä, että Hansen saattaisi olla itse hyötymässä tietojen vääristelystä ja siten esteellinen virkaansa. Se on hälyttävää!
Tai no…Alan Coruba mainitsi yksityiskohtana Cancunin kokouksesta, että IPCC aloittaa aamunsa rukouksella mayojen kuujumalatar Ixchalille. Siellä on Satu Hassi kohottanut äänensä aamurukouksessa muiden mukana ilmeisesti. Kaunis symbolinen, uskonnollinen ele tiukkaan tieteeseen perustuvassa kokouksessa…”
http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55945-miksi-saaennusteet-m…”
Notta olette sitten “ihannekansalaisia”
“http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/ihannekansalaisen-10-k%C3%A4sky%C3%A4/601376″
Ilmastonmuutos ei ole mitään muuta kuin tyhmien höynäyttämistä ja rahat pois, miljardien bisnes!!!
Esim. kehitysmailla ei ole rahaa ilmastosekoiluun joten IMF lainaa heille rahaa ja sitte ku tietenkää niillä ei oo rahaa maksaa velkoja millä torjuttiin “ilmastonmuutosta” niin IMF vie maat, mineraalit etc..
Hyvää jatkoa vaan valitsemallanne tiellä..