Ilmastonmuutossopimus maksaa – mutta niin kamalan vähän!

Teksti: Janne Björklund

Yle uutisoi tänään, että Kööpenhaminassa syntyvä ilmastosopimus voi maksaa jokaiselle suomalaiselle 200 euroa. Koko juttu on merkillistä MOTittamista. On aivan selvää, että ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen maksaa! Uutisointi voisi olla paremminkin siitä, kuinka pienillä kustannuksilla päästövähennykset vielä onnistuu, jos niihin ryhdytään välittömästi. Kustannukset kasvavat jos päästövähennystoimet aloitetaankin vasta myöhemmin.

Sternin raportin mukaan käsistä riistäytyvä ilmastonmuutos aiheuttaa 5-20 prosentin laskun bruttonkansantuotteessa, kun ehkäisytoimien kustannuksen ovat vain yhden prosentin luokkaa. Professori Peter Lund on todennut, että ilmastonmuutoksen torjumisen kustannus on suunnilleen kahvikuppi päivässä(30000 – 50000 mrd. euroa vuoteen 2050 mennessä). Riippuu tietysti minkälainen kuppi – kotona Pirkkaa vai Robert’s Coffeeta kahvilassa mutta suuruusluokka on linjassa YLE:n uutisen kanssa. Uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuustoimia tarvitaan lisää. Näin totesi myös Työ- ja elinkeinoministeriö uusien sähkönkulutusarvioiden julkistuksen yhteydessä.

Nyt on kyse ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta erittäin merkittävästä asiasta. Omalta osaltani yritän vähentää päästöjäni käyttämällä ekoenergiaa, sähköajoneuvoja, polkupyörää ja vähentämällä lihansyöntiä. Ilmasto ja -energiatyö voidaan myös laskea päästöjen vähentämiseksi, olen varma että Luonnonsuojeluliiton tekemällä työllä on merkitystä.

Teesit vertailussa

Teksti: Janne Björklund, teesit: Kohtuus vaarassa -kansalaisseminaari
Tänään julkaistiin Koliforumin teesit, joita oli työstämässä esimerkiksi presidentti Martti Ahtisaari ja Jorma Ollila, Shellin ja Nokian hallitusten puheenjohtaja.

Myös Kohtuus vaarassa -kansalaisseminaari julkaisi teesit: ne ‘naulattiin’ Koliforumin seminaaripaikan oveen.

Kymmenen kohtuullista vaatimusta

1. Elämäntavan syvällinen muutos on välttämätön. Pelkkä teknologia ei pelasta.

2. Tarvitaan yhteisiä sitovia rajoituksia kulutukseen. Tulevien sukupolvien pöydästä syöminen on lopetettava.

3. Energian käytön vähentäminen on ainoa mahdollisuus vastata riittävän nopeasti ilmastokriisin haasteeseen. Kulutusta on supistettava oikeudenmukaisesti ja hallitusti.

4. Ydinenergian ja uraanikaivosten tilalle kotimainen, hajautettu ja uusiutuva energiantuotanto.

5. Mainontaa on rajoitettava. Se luo keinotekoisia tarpeita.

6. Paikallisen tiedon tuhoaminen on lopetettava. Kokemusperäistä viisautta tarvitaan ekologisesti kriisiytyvässä maailmassa.

7. Luonnonvarojen kuluttamista on verotettava progressiivisesti.

8. Asevarustelu on lopetettava. Se vie ihmiskunnalta voimavarat ilmastokriisin torjunnasta.

9. Rajallisella maapallolla on luovuttava tavoittelemasta jatkuvaa kasvua.

10. Kohtuus arvoonsa. Se on vapautta kulutusriippuvuuksista.

Kolifoorumin teesit jättää vielä taitavasti mukaillen mahdollisuuden kulutuksen kasvuun. Olemassaolevien vähenevien luonnonvarojen tehokas käyttö antaa myös tulkinnanvaraa. Mitä itse pidät näistä kahdesta teesisarjasta? Laita kommentteja.

CO2.fi yritysfoorumissa opittua: Kuuma-kuntien sähköyhtiöissä on eroja

Teksti: Janne Björklund

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on usein esityksissä edustettuna mutta merkittäviin tekoihin ei aina päästä. Keravan energian suunnittelupäällikkö Jani Riuttaluoto aloitti esityksensä komeasti ja heti otsikossa luvattiin päästöjen vähentämistä. Tarkasteltaessa polttoaineiden suunniteltua jakaumaa vuodelle 2010 kävi kuitenkin ilmi että päästökerroin pysyy samana, johtuen massiivisesta turpeeseen siirtymisestä. Turpeen osuus nousee arviolta nollasta 48 prosenttiin ja turvehan tuottaa hiilidioksidia kivihiiltäkin enemmän.

Nurmijärven sähkön piirakat olivat toisen näköisiä. Uusiutuvien osuus on huomattava, noin 80 prosenttia. Kaukolämpöverkolla on jopa mahdollisuuksia päästä Norppaenergia-merkin piiriin – siihen vaaditaan alle 100g CO2-päästöjä tuotettua kilowattituntia kohden.

Mäntsälän sähkössä uskotaan maakaasuun. Toimitusjohtaja Esa Muukka kertoi että öljyn loppuessa ehkä 70 vuoden kuluttua Venäjältä tulevaa maakaasua vielä riittää vaikka kuinka, jopa 200 vuotta. Täytyyhän pääkaupunkiseudulle päästä autolla töihin, hän perusteli. Ilmastonmuutoksen torjumiseen vaaditaan IPCC:n mukaan jopa 95 prosentin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä. Laajamittainen maakaasun käyttö ei tähän skenaarioon millään sovi. Yleisöstä tiedusteltiin miten päästökauppa vaikuttaa yhtiön toimintaan. “Päästökauppasektori ei koske meitä”, Esa Muukka totesi.

Maailmanloppu on peruttu

Teksti: Tapani Veistola

Stefan Fölster: Maailmanloppu on peruttu. Ilmastonmuutokseen voi sopeutua.
Atena. 2009. 29,90 e.
Stefan Fölster on ruotsalaisen työnantajien ja elinkeinoelämän kattojärjestön pääekonomisti. Hänen ilmastonmuutospamflettinsa hyökkää sopeutumisella hillintää vastaan.

Kirjan punainen lanka on “skeptikkojen” ja “aktivistien” salaliitto “insinöörejä” vastaan. Moraalinen paniikki aiheuttaa viivytys- ja torjuntareaktion. Se hidastaa panostuksia maailman pelastavaan uuteen tekniikkaan, kuten geenitekniikka, ydinvoima ja hiilen talteenotto.

Alkuperäisteos on puheenvuoro ruotsalaiseen ympäristökeskusteluun. Fölster kiukuttelee muun muassa Ruotsin rautateiden siirtymisestä sähköön. Hänen mielestään se vain lisää hiilipäästöjä Tanskassa, Saksassa ja Suomessa. Vastaavasti kun öljyn käyttö meillä vähenee, sen hinta halpenee, käyttö muualla lisääntyy, ympäristötekniikan kannattavuus heikkenee ja maailman kokonaispäästöt kasvavat. Eivätkä yksilön valinnatkaan saa armoa: Jos sinä vähennät kulutustasi, niin pankki sijoittaa säästösi tai lapsesi kuluttavat perintösi. Lopputulos on kuitenkin kulutuksen ja päästöjen kasvu.

Kirjoittajan mielestä Ruotsin ja Suomen ei kannata tehdä paljoa. Niiden kummankin osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vain 0,2 %. Muualla voi tehdä kaikkea tehokkaammin, kuten istuttaa metsiä.

Fölster on optimisti, joka uskoo tekniikkaan ja yhtiöihin. Kirjan parasta antia ovat esimerkit onnistuneista ympäristöongelmien ratkaisuista ja kehitteillä olevasta ympäristötekniikasta.
Hän kirjoittaa hyvin myös liikakalastusta vastaan ja kaupunkimetsien puolesta, koska ne voivat hillitä kaupunkien kuumenemista.

Kirja hehkuttaa ilmastonmuutoksen hyötyjä: meillä lämmityskustannukset pienenevät, maatalouden sadot suurenevat, metsät kasvavat nopeammin. Mielenkiintoinen ajatus on Saharan muuttumisesta takaisin paratiisiksi sateiden muuttuessa.

Fölster uskoo, että talouskasvun jatkuessa ja ihmisten rikastuessa ympäristö pelastuu. Hän korostaa, että yhden ongelman sijasta pitää torjua useita uhkia samanaikaisesti. Silti hän ei itse huomaa, että ilmastonmuutos on vain yksi tuotannon ja kulutuksen kasvun aiheuttamista ympäristöongelmista. Esimerkiksi hiilen talteenotto ei ratkaise hiilikaivosten ongelmia eikä esimerkiksi pienhiukkas- ja rikkipäästöjä.

Luonnon monimuotoisuuden osalta Fölster ei tiedä, että suurin ongelma on pohjoisen, arktisiin oloihin sopeutuneen lajiston menettäminen. Alpiininen lajistomme ei pääse pakoon: se joutuu muuttamaan joko Jäämereen tai tunturin rinteen loppuessa taivaaseen. Pohjoista perintövarantoa tarvittaisiin, koska kasvihuoneilmiö ei pysty estämään uutta jääkautta.

Kuka Fölsteristä hyötyy? Ikävä kyllä, tämä kirja on sellainen hänen itse arvostelemansa “informaatioryöppy”, joka ruokkii kulttuurista viivettä ja vastuun kantamisen puutetta, joita hän pitää ilmastonmuutostoimien esteenä.

Kirja on sen verran löysää tekstiä, ettei se ole hintansa (29,90) väärti. Mitenkähän siihen on Ruotsissa suhtauduttu?

PS. Muista ihmistulva 5.9.

Syksyllä pärähtää – Suunnittelusessio Kuusiluodossa

Teksti: Ilmastovastaava Leo Stranius

Järjestimme Suomen luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastosektorin työntekijöiden syksyn suunnittelusession Helsingin Kuusiluodossa.

Tulossa on paljon kiinnostavia kuvioita. Ekoenergiahankkeen markkinointiponnistelut etenevät, ydinvoiman vastainen kampanja kiihtyy, ilmasto- ja kehityskysymyksiä puidaan syksyn yliopistokursseilla sekä tietysti huipennus Kööpenhaminan ilmastokokouksen muodossa joulukuussa.

Tästä on hyvä ponnistaa. Tulette kuulemaan lisää muun muassa täältä ilmastoblogista. Kasassa on mahtava iskuryhmä tekemässä ilmasto- ja energiapoliittista vaikuttamistyötä. Itse tulen toiminaan loppuvuoden ympäristönsuojelupäällikkönä Jounin jäädessä hoitovapaalle.

Suunnittelusession päälle istuimme iltaa, saunoimme ja uimme sekä istuimme nuotion äärellä. Kuusiluoto on mahtava paikka keskellä Helsinkiä. Kiitos Jannelle asioiden järjestelystä!

Syksyllä teitä siis palvelee:

Ilmastovastaava, vs. ympäristönsuojelupäällikkö Leo Stranius
Ydinvoimakampanjavastaava Janne Björklund
Ekoenergiavastaava Riku Eskelinen
Ekoenergiavastaava Teemu Kettunen
Projektivastaava, Ilmasto- ja kehitysyhteistyö Maria Nuutinen

Sekä tietysti Energia- ja ilmastovaliokunta. Tervetuloa mukaan toimintaan!

Vähähiilisen kesäloman askelmerkkejä

Tulevaisuuden hiilineutraalissa yhteiskunnassa kesälomaa vietetään eri tavoin kuin nykyisin. Monet asiat tulevat muuttumaan, kun kasvihuonekaasupäästöt pitää pystyä tiputtamaan lähelle nollaa vuosisadan puoleen väliin mennessä. Tulevaisuutta ei kuitenkaan kannata jäädä odottelemaan tuleviin kesiin. Lomamatkustamisen, mökkeilyn ja grillauksen voi tehdä jo tänä kesänä vähähiilisesti monellakin eri tavalla.

Lue ilmastovastaava Leo Straniuksen kirjoitus aiheesta CO2-raportissa.

EU:n päästöt laskussa – Suomi 10 prosenttia Kioton tason yläpuolella

Teksti Ilmastovastaava Leo Stranius

Euroopan unionin vanhojen viidentoista jäsenmaan päästöt vähenivät vuonna 2007 1,6 prosenttia vuoden 2006 tasosta. Tällä hetkellä EU-15 maiden päästöt ovat 5,0 prosenttia vuoden 1990 tason alapuolella. Koko Euroopan unionin (EU-27) päästöt tippuivat 1,2 prosenttia ollen tällä hetkellä 9,3 prosenttia vuoden 1990 tason alapuolella.

Valitettavasti Suomi on yksi niistä maista, joka ei ole lähelläkään Kioton tavoitetta. Suomen päästöt vuonna 2007 olivat 10,3 prosenttia vuoden 1990 tason yläpuolella. Yhtä paljon tai enemmän päästöt ovat kasvaneet vain Espanjassa, Irlannissa, Itävallassa, Kreikassa ja Portugalissa.

Lisätietoja:
European Environmental Agency (29.5.2009): EU greenhouse gas emissions fall for third consecutive year

Puhe YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonille

Helsinki, 27 May 2009
Leo Stranius

Mr. Secretary-General
Dear guests

My name is Leo Stranius. I’m working as a Climate Specialist at The Finnish Association for Nature Conservation which is the biggest environmental NGO here in Finland. Our organisation is a member of Climate Action Network International, which groups 450 environmental NGOs worldwide and actively participates in the UNFCCC process.

We must find a common understanding on an ambitious and binding global climate agreement this December in Copenhagen. However, the indications so far are worrying. Emissions are growing much faster than foreseen even in IPCC’s worst-case scenarios.

Mr. Secretary-General, we need dedicated climate leaders. Let me give you some examples.

The city of Copenhagen, which will host the Climate Summit in December, has pledged to become the world’s first carbon neutral capital. The Swedish government has promised to reduce emissions by 40 % by 2020. And Norway should become carbon neutral by 2030.

How about Finland? Unfortunately, Finland does not seem to be among the Nordic climate leaders. Our government has proposed to reduce emissions only from 5 to 10 % below 1990 levels by 2020. This is not enough.

What should the international climate agreement look like?

- It must be based on climate science to keep global warming well below 2 C.
- This means that industrial countries should reduce emissions by at least -40% by 2020 compared to 1990 levels.
- In developing countries emission deviation from BAU should be at least -30% by 2020.
- We have to achieve gross-zero deforestation by 2020.
- We must build a robust framework to support climate change adaptation in developing countries.

The question is: Are we the first generation which will take responsibility for action needed to combat climate change or are we the last one that pretends that nothing has changed?

Mr. Secretary-General, we will stand together with you. We are looking for more than words from UN high-level climate summit in the autumn. We are sure that you will do your best to create a better climate for all.

Thank you.

More information:
Climate Specialist Leo Stranius, leo.stranius@sll.fi, tel. +358 40 754 7371

Esitys Vasemmistonuorten seminaarissa

Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009

View more OpenOffice presentations from lstraniu.

Maksakaa muut veroja, me ei haluta, kertoo Metsäteollisuus

Teksti: Janne Björklund

Metsäteollisuus RY esittää että teollisuuden sähköverosta tulisi luopua kokonaan. Lisäksi metsäteollisuus pitäisi vapauttaa tuulivoiman syöttötariffimaksuista.

Miksi? Siksi että jatkossakin pitää pystyä maksamaan valtavia osinkoja.

Halpa energia on osasyy ilmastokriisiin. Teollisuuden olisi pitänyt jo 10 vuotta sitten osata valmistautua tilanteeseen panostamalla energiatehokkuuteen(ja uusiutuviin). Ehkä tämä on varautumista – kun metsäteollisuuden suurelta osin omistamaa ydinvoimaa ei tulekaan lisää, pitää olla varasuunnitelma.